Olemme yhdessä mutta silti yksin

13.06.2023

Tunnun tyhjyydeltä. Olen jokaisessa,sinussa ja minussa. Olen ikuinen.

Minut voi löytää parisuhteesta,ystävyyssuhteista,perheistä,yksin eläjistä,lapsista,nuorista,aikuisista ja vanhuksista. Olen kaikkialla.

Livahdan huomaamatta elämäänne. Raastan sydäntänne ja teen erillisyyttä. Laitan teidät elämään yksin.
Olen yksinäisyys.

  

Olipa ympärilläsi ihmisiä,olitpa parisuhteessa tai ystäviesi ympäröimänä,voit kokea olevasi yksinäinen.

Nykymaailma tekee sen,että kaikki on somessa ja toisten elämää ja kuulumisia seurataan sieltä. Kenelläkään ei ole aikaa toisille,nähdä ja kuulla,kysyä mitä kuuluu.
Kaikilla on kiire,paikasta toiseen. Kuka pysähtyy,katsoo silmiin ja näkee oikeasti sinut?
Mitä pinnan alla on? 


Voit olla päivän aikana monienkin ihmisten ympäröimänä ja tunnet silti olevasi yksin. Yhteyden saaminen ja sen kokeminen tänä päivänä on katoavaa. Voit kokea sisälläsi raastavaa yksinäisyyden tunnetta ja sitä,että kukaan ei ymmärrä.

Meidät ajetaan erillisyyteen ja siihen,että kaikkea voit seurata laitteista. Somemaailma ei ikinä korvaa aitoa ihmiskontaktia,siellä keskustelu ei ikinä korvaa aitoa keskustelua. Älä siis elä elämääsi somessa.


Mihin katoaa aito kontakti,kosketus,yhdessä nauraminen,itkeminen,yhdessä kokeminen ja tunteminen?

Älä katoa ihminen,älä katoa maailmaan pyörteeseen.

 

Olen itse kokenut elämässäni valtavaa yksinäisyyttä. Tiedän,että en ole yksin,mutta koen sitä silti. Olen kyllästynyt myös siihen,että ihmisillä ei ole aikaa aitoon yhdessä oloon. Olemisestakin on tullut suoritus. 


Elämä täytetään kaikella turhalla ja aitous jää.

Ilman eläimiä ja luontoa olisin varmaan seonnut,koska niiltä olen saanut tarvittavan läsnäolon ja tuen vaikeina hetkinä.

 

Meillä ihmisillä on tänä päivänä kaikki ja silti olemme yksinäisempiä kuin ikinä..


En voi myöskään ikinä tarjoilla somen välityksellä sitä samaa,mitä oikeasti läsnä olevana voit kokea. Somen kautta ei voi elää elämäänsä,silloin jää paljon kokematta ja näkemättä.

Jossain vaiheessa tein asioita vain sen takiaa,jotta voisin siitä postata someen. Unohdin elää itseäni varten.

Monilla meistä on ympärillä perhe ja lapset,niin myös minullakin. Olen kokenut myös yksinäisyyden parisuhteessani. Yksinäisyys asuu minussa aina,mutta olen ymmärtänyt mistä se johtuu ja millaisissa tilanteissa se minut valtaa.

Kun olen epätasapainossa ja joku ulkoinen asia haluaa horjuttaa minua. Epäilen itseäni ja mieleni valtaa synkät ajatukset. Kun olen unohtanut omat tarpeeni ja niiden sanoittamisen,kun käperryn taas kuoreeni ja toistan oppimaani,vetäydyn enkä päästä ketään lähelleni. Olen oppinut yksinäisyydestäni paljon. Se on myös vanhempieni ja heidän vanhempien siirtämää minuun.