Mitä nämä hevosretriitit ovat?

03.05.2023
Jollekin tämä voi olla ihan uusi juttu joten ajattelin avata sitä hieman ja miksi siitä on mulle tullut niin tärkeä asia.


 Aloitan siitä,että kun itsellä on ollut vaikeuksia sopeutua hevosmaailmaan ja siihen kulttuurin joka edelleen tänä päivänä vahvasti on esillä,aloin etsimään kuumeisesti jotakin ihan erilaista tapaa olla hevosten kanssa. Ja etsivä löytää,aina.

Pari vuotta sitten olin lopen kyllästynyt ihan kaikkeen. Ensinnäkin siihen,että sitä omaa paikkaa hevosten kanssa ei ollut. Olin aina muiden nurkissa ja muiden säännöillä. Halusin lopettaa koko hevosten pidon,koska en tuntenut koko hommassa olevan mitään tolkkua. Ratsastus ei kiinnostanut enää sitä vähääkään,samalla koin kipua siitäkin asiasta ja siitä,että sain selitellä ihmisille miksen halua ratsastaa.

Mulla oli varsa joka kuuluisi kouluttaa,kaiken sen varalta jos satunkin äkillisesti kuolemaan tai en voikaan enää pitää hevosia ja joudun myymään ne jollekin,sillon hevoseni täytyy olla sellainen että se on kaikkien käsiteltävissä. Mun korvaan tämä kuulostaa siltä,että elän "kaiken varalta" elämää.

Näiden kipuilujen kanssa olen päässyt jo eteenpäin,on aivan se ja sama mitä joku muu toivoo tai ajattelee,teen niinkuin tunnen parhaaksi tehdä. Jos huomenna kuolen ja hevoseni ei osaa tiettyjä asioita,sitten se on niin. Olen ehkä vastuuton sitten.

 2021 vuonna eteeni ilmestyi mainos hevosretriitistä. Tätä olin ehtinyt tietämättäni,ilmoittauduin sinne heti. Retriitti oli viikonlopun mittainen,todella
diippi sukellus omaan itseen. Raskas omalla tavallaan,niin antoisa,että mistään en ole ikinä saanut niin paljon kuin sieltä. Löysin kutsumukseni ja oman tavan olla hevosten kanssa. Löysin maailman jota olin etsinyt ja etsinyt. Löysin ihmisiä,jotka arvostivat samoja asioita,halusivat myös eheytyä ja kasvaa. Käsitellä omia kipuja ja haavoja. Oltiin yhdessä,itkettiin ja naurettiin. Oltiin niin avoimia kuin vain ihminen toiselleen voi olla,voimaannuttiin.

Menin myös toiselle retriitille ja sen jälkeen elämässä alkoi tapahtumaan isompia asioita. Kipuilin edelleen sitä,että en jaksa pitää hevosiani enää vuokralla,että kaipaan niitä ympärilleni ja haluan asua niiden kanssa yhdessä. Tuona viikonloppuna siskoni myös ilmoitti,että hän ei hevosia enää halua pitää itsellään ja jouduin etsimään taas uuden paikan. Meillä oli siis muuttoja todella useita takana ja näiden muuttojen takia Kauno sairaistui lopulta. En voinut lopettaa etsimistä,koska tiesin,että Kauno haluaa myös kotiin ja sen pitää saada pysyvyyttä. Mitään muuta vaihtoehtoa ei enää ollut kuin oma koti.

Tämä kodin etsintä on sitten ihan oma juttu ja tarinansa. Kaikkinensa 7 vuotta etsittiin Rovaniemeltä sitä,kerkisin asua jo muuallakin ja Kauno muutti tuona aikana melkein vuoden välein uuteen paikkaan.

Me kaikki halutaan vaan kahta asiaa elämässämme,sitä että meidät nähdään ja sitä että meidät kuullaan. Hevoset kaipaavat tätä samaa.

Näillä retriiteillä minut nähtiin ja minut kuultiin. Näin itse itseni hevosen kautta. Tulin näkyväksi. Tästä on syntynyt Itselle näkyväksi retriitti.

Pian noiden retriittien jälkeen asiat alkoivat mennä oikeaan suuntaan,paikka löytyi ja hevoset pääsivät omaan kotiin,luojan kiitos.

Se mikä minussa syntyi noina viikonloppuina oli vasta alkua kaikelle. Sisälläni palaa halu tarjota kaikille tätä mahdollisuutta. Ei tarvitse haluta isoja elämän muutoksia näille osallistuakseen tai olla valmiina mitään kysymyksiä mihin haluaa vastauksia,mutta jos näitä on sekään ei haittaa.

 Sanotaan,että energia parantaa ja minulle näin kävi. Hevosten parantava voima,energia. Yhteisön tuki,niiden ihmisten tuki jotka olivat siellä retriitillä.

Olen tämän jälkeen etsinyt samanlaista kokemusta ja samanlaista tunnetta,mutta mistään sitä ei ole löytynyt. Tuo kokemus,tunne ja voima on syvällä sisimmässäni ja sillä olen jaksanut vaikeinakin hetkinä. On olemassa yhteys,yhteys kaikkeuteen. Voimme löytää yhteyden,ihan kaikki 💜

Retriittien jälkeen syntyi myös kirja ja syntyi intuitiivinen hevostaide💜