Kiitos

17.10.2022

Mistä aloitan. Olen hämmentynyt ja samaan aikaan kiitollinen. Viime viikonloppu oli oivallusten viikonloppu. Täynnä aivan ihania kohtaamisia,taidetta,hevosia,aitoja tunteita,välittämistä,omaa voimaa,voimaantumista,itkua,naurua,raivoa. Sitä kaikkea mitä ihmisen elämään voi mahtua.

 Olen todellakin itse oman onneni edessä..

 Kun tunsin sen mikä voima kehollani ja ajatuksillani on,säikähdin. Olen kyllä tiennyt siitä,mutta olen pelännyt sitä jollain tavalla.

 Tiedän sen voiman olevan tuhoava jos käytän sitä väärin. Siksi olen piilottanut sen. Jälleen. Kyky tuntea ja aistia,kaikki. Ihan kaikki. Matkojenkin päästä ja vierestä. Kuulla ajatukset ja tuntea ne kehossa. 

 Kaksi maailmaa joiden välissä olen. Näkyvä ja näkymätön,silti molemmat todellisia. 

 Olen kohdannut jälleen jotain,jonka olen kohdannut jo aiemminkin. Moon 🧡 
Sinä tiesit,että tiedän. 

 On aika astua kokonaan omalle polulle ja olla itsensä puolella

Mitä sisäinen äänesi sanoo sinulle?
Ulkomaailmasta tuleva valtava paine saa epäröimään,mutta jos et itse ole itsesi puolella,kuka sitten on? On pelottavaa myöntää,että lopulta olet täysin itse vastuussa ihan kaikesta.

 Matkalla kohti unelmiasi,polullesi ilmestyy juuri ne oikeat. Kun olet valmis,hetki hetkeltä ja askel askeleelta.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet ihmeellisiä. Palasin päivätöihin toteamaan,että hukkasin sinne taas itseni. Kaikki kanavat sulkeutuivat arjen kiireeseen ja siihen,että en kerennyt olla läsnä. Koin olevani tyhjä kuori.

Nyt viime viikonloppuna pato aukesi ja minulle näytettiin taas tie. Nyt olen varma,varmempi ja vahvempi kuin koskaan. Olen aina itseni puolella,olen myös aina teidän kaikkien puolella jotka sallitte sen.

 Olen kuulemassa,näkemässä ja tuntemassa ne sanattomat viestit. Siksi minä olen 🧡 Kiitos Moon🧡

Ja jälleen uusi matka alkaa...